Aineisto ja käsitteet

Maaperän kartoitus mittakaavassa 1:200 000 yleismittakaavaisen maaperäkartan tuottamiseksi aloitettiin GTK:ssa 2000-luvun alkupuolella. Maannostietokanta –hanke käynnistyi vuonna 2003 yhteistyössä MTT:n ja Metlan kanssa. Tämän hankkeen myötä kartoitukseen saatiin viiteaineistoiksi peltolohkojen maalajipisteitä ja metsien inventoinnin (VMI) maaperätietoa.

Maaperän yleiskartoituksessa määritettiin myös pintamaalaji. Maannos määriteltiin pinta- ja pohjamaakerrosten väliin sijoittuvaksi kerrokseksi. Maannos on yleensä kerroksellinen ja koostuu eri hiukkaskokoisista maalajeista ja eloperäisestä jätteestä. Suomessa yleisin maannos on havumetsien niukkaravinteinen podsoli.

Maannostietokanta (ver. 1.0) leikattiin MMM:n Tiken vuoden 2011 peltolohkorekisterin peruslohkoilla ja tiedot ryhmiteltiin kuntatasolle. Peruslohkojen maalajien tyyppi määriteltiin tämän leikkauksen perusteella. Näin saatiin kunnittain peltojen maalajeja kuvaavat aineistot. Kansallinen maalajiluokitus on vastaavasti tuotettu GTK:n maaperän yleiskartan perusteella, joka on maannostietokannan rinnakkaistuote.

Maannostietokannassa maalajit on luokiteltu kansainvälisen WRB2007 –luokitusjärjestelmän mukaisesti (World Reference Base for Soil Resources). Maalajityyppejä on yhteensä 19 ja ne on määritetty pohja- ja pintamaan perusteella. Suomalaisen maalajiluokituksen mukaan maalajit on määritetty peruslohkoille erikseen pintamaasta ja pohjamaasta. Kansallisessa luokituksessa on yhteensä 16 maatyyppiluokkaa. Tulosteissa maalajityyppien pääluokat ovat kivennäismaat ja eloperäiset maat, jotka on jaettu alaluokkiin ja edelleen yksittäisiin maalajityyppeihin.