Aluejaot
Rakennekehitys-verkkopalvelussa on valittavissa useita erilaisia aluejakoja.
Kunnat
Palvelun kuntaluokittelu perustuu vuoden 2008 kuntaluokitteluun, jolloin palvelusta löytyy kuntatasolla huomattavasti tarkemmat tiedot, kuin mihin nykyinen vuoden 2009 kuntaluokittelu antaisi mahdollisuuden. Kunnat muodostavat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin käyttämän LAU-2 -alueluokitustason (LAU = Local Administrative Unit).
Seutukunnat
Seutukunnat ovat useamman kunnan muodostamia alueita, jotka on muodostettu työssäkäyntialueiden ja kuntien välisen yhteistyön perusteella. Suomi jakaantuu 87 seutukuntaan. Seutukunnat muodostavat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin käyttämän LAU-1 -alueluokitustason (LAU = Local Administrative Unit).
Maakunnat
Suomessa on 20 maakuntaa. Maakunnat muodostavat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin käyttämän NUTS3 -alueluokitustason (NUTS = Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Suuralueet
Suuralueet ovat maakunnista muodostettuja tilastoyhteyksissä käytettäviä alueita. Suuralueet muodostavat EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin käyttämän NUTS2 -alueluokitustason (NUTS = Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Läänit
Läänit olivat 1.1.2010 saakka valtion aluehallinnon alueita. Rakennekehitys-palvelussa käytettävä läänijako on vuoden 1997 lääniuudistuksen mukainen.
ELY-keskukset (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) on perustettu 1.1.2010. ELY-keskuksiin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien sekä lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä ja palveluita. ELY-keskuksia on yhteensä 15. Lisätietoja: www.ely-keskus.fi
AVI:t (Aluehallintovirastot)
Aluehallintovirastoja on Manner-Suomessa kuusi ja ne hoitavat aiempien lääninhallitusten, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä. Lisätietoja: www.avi.fi
ProAgria-keskukset
ProaAgria-keskukset ovat maatalouden nauvontajärjestön alueellisia organisaatioita. ProAgria-keskuksia on yhteensä 16. Osa keskuksista on ruotsinkielisiä ja niiden maantieteelliset toiminta-alueet ovat vähintään osittain päällekkäiset suomenkielisten keskusten kanssa. Lisätietoja: www.proagria.fi
FADN-alueet
FADN-aluejakoa käytetään pääasiassa EU-yhteyksissä (FADN = Farm Accountancy Data Network). Suomen FADN-alueet on muodostettu maakuntajaon pohjalta seuraavasti:
- Etelä-Suomi (Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi)
- Sisä-Suomi (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo)
- Pohjanmaa (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa)
- Pohjois-Suomi (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa)
Tukialueet
Suomi on jaettu maataloustukien hallinnointia ja maksatusta varten tukialueisiin. Rakennekehitys-palvelussa käytetään seitsemää tukialuetta: A, B, C1, C2, C2p C3, C4.
Niistä B-alue voitaisiin jakaa edelleen ulko- ja sisäsaaristoalueisiin, Ahvananmaahan ja muuhun B-alueeseen. Myös C1- ja C2 -alueilla on saaristoalueensa. C3-alue koostuu neljästä ja C4-alue kahdesta pienemmästä alueesta. Tukialuekartta löytyy esim. Maaseutuviraston sivuilta.
LFA-alueet
Luonnonhaittakorvauksen (LFA-tuki) hallinnointia ja maksatusta varten Suomi on jaettu EU-säännöksiin pohjautuen kolmeen alueeseen: vuoristoalue, muu epäsuotuisa alue ja erityisluonnonhaitta-alue. Luonnonhaittakorvausta maksetaan EU:ssa epäsuotuisten alueiden viljelijöille.
Maaseututyypit
Maaseutupolitiikan alueellisen suunnittelun ja toteuttamisen pohjana käytetään maaseudun luokittelua kolmeen eri maaseututyyppiin: kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Kaupungit ovat tyypittelyssä omana luokkanaan. Maaseututyypittely on kuntapohjainen.